Teksti: Kaisa Huttunen
Tällä kertaa CMADfi-tapahtuman yhtenä pääsponsorina toimii Jyväskylän yliopisto. Heidän toisen puhujanaan tapahtumassa on Jyväskylän yliopiston yhteisöviestinnän professori Vilma Luoma-aho. Hän on tehnyt paljon tutkimusta niin Suomessa, Piilaaksossa Yhdysvalloissa kuin Espanjassakin ja voittanut mainintoja innovatiivisista teorioistaan sekä opetustaidoistaan. Kävinkin tapamassa Vilma Luoma-ahoa ja puhuimme mm. hänen puheenvuorostaan, viestinnän läpinäkyvyydestä ja siitä voiko yhteisömanageri kerryttää aineetonta pääomaa organisaatiolle.
Läpinäkyvyydestä on alettu puhumaan pakon sanelemana
Kysyin Vilmalta puhutaanko viestinnän läpinäkyvyydestä nykyään jo tarpeeksi.
- Pakon sanelemana on alettu puhumaan, mutta en usko, että muuten ainakaan yritys tai brändi olisi sitä vapaaehtoisesti itse ottanut esiin, Vilma sanoo.
Vilman mukaan Internetin myötä monille ihmisille yhtä äkkiä tarjoutunut foorumi, jossa voi olla kriittinen asioita kohtaan ja löytää vielä samanlaisia ajatuksia omaavia ihmisiä. Sen myötä läpinäkyvyys vaatimukset ja odotukset ovat kasvaneet viime vuosina. Vilma nostaa vielä esiin, että tässäkin asiassa on kaksi puolta:
- Toinen on se, mitä organisaatio itse kuvittelee, että tämä on meidän läpinäkyvyyttä, esimerkiksi me kerrotaan montako matkaa meidän johto teki tänä vuonna. Ja toinen on sidosryhmien tai kansalaisten odotukset ja toiveet läpinäkyvyydelle. Nämähän saattavat yhä olla ristiriidassa keskenään.
On siis viestittyä läpinäkyvyyttä ja koettua läpinäkyvyyttä ja silloin, kun ne eivät kohtaa ei ole kyse läpinäkyvyydestä. Internetin myötä koettu läpinäkyvyys on entistä suuremmassa roolissa.
Yhteisömanagerit ovat sosiaalisen pääoman moderaattoreita
Vilma on tehnyt tutkimusta myös aineettomista pääomista. Kysyinkin häneltä, että voisivatko yhteisömanagerit kerryttää organisaation aineetonta pääomaa.
- Aineeton pääoma on oikeastaan positiivisiin mielikuviin ja positiivisiin assosiaatioihin ja ihmissuhteisiin liittyviä tekijöitä eli sellaisia positiivisia ajatuksia siitä organisaatiosta, määrittelee Vilma.
Hän näkeekin, että yhteisömanagereilla on tärkeä rooli, koska he voivat kanavoida sitä ympäristöä, jossa puhutaan organisaatiota koskevista asioista.
- Voisiko jopa sanoa, että sisältö managerit on sosiaalisen pääoman rakentajia? Mä ehkä sanoisin, että ne on sen moderaatoreita. Että ne voi vaikeuttaa tai mahdollistaa sen rakentumisen, Vilma pohtii.
Sitten on tietenkin olemassa se kysymys, että kuinka paljon keskustelua pitää ylipäätänsä moderoida. Vilman nostaa esiin myös tosia asian, että ihmisillähän on taipumus hakeutua samanmieliseen seuraan ja sitähän tapahtuu myös yhteisöissä. Yhteisömanagerin rooli korostuukin vasta siinä vaiheessa, kun samanmielisten porukka on kohdannut toisensa.
- Managerihan ei voi luoda tunteita, manageri voi ohjata niitä konstruktiiviseen suuntaan. On varmaan hirveen hankala manageroida jotakin yhteisöä, missä päällimmäisin tunne on vaikkapa viha, suuttumus, menetys tai pelko, tarkentaa Vilma.
Tiedonjakaminen ei välttämättä muuttaakaan ihmisten toimintaa
Vilma kertoo puheenvuoronsa perustuvan sekä tuoreeseen tutkimustietoon että konsultointi materiaaleihin. Hän aikookin puhua siitä, voiko tiedolla muuttaa toimintaa.
- Uusimpien tutkimusten mukaan viestinnän ammattilaiset nojautuu etenkin kriisitilanteessa tai haastavassa tilanteessa strategiaan, että he vain kertovat lisää. He kertovat taustoja, tilannetta, selittävät kontekstia ja seurauksia, Vilma kertoo.
Nettiympäristöissä tehdyissä tutkimuksissa on kuitenkin selkeästi havaittu, ettei pelkkä tiedon kertominen muuta kenenkään käytöstä. Vilma aikookin puheenvuorossaan avata sitä, mikä kaikki pitää loksahtaa tiedon jakamisen yhteydessä kohdalleen, että se muuttaa ihmisen käytöstä. Vilman puheenvuoron aihe kuulostaakin vähintään mielenkiintoiselta ja herättää paljon ajatuksia, siksi kannattaakin olla klo 11.05 kuulemassa, mistä oikein on kyse.