Mitä oikeastaan on digitalisaatio teollisuusyrityksen näkökulmasta?
Hermia Groupin ja DigiSykkeen Timo Rainion mukaan se koostuu kolmesta komponentista: koneista ja laitteista, data-analytiikasta sekä työn prosesseista. Digitalisaatio kuvaa prosessia, jossa koneet, laitteet ja ohjelmistot ovat yhä paremmin yhteydessä toisiinsa verkkojen kautta. Näistä tietoverkoista saatavaa dataa voidaan analysoida ja hyödyntää työn prosesseissa, jonka ansiosta niin ihmiset, käyttöliittymät kuin koneetkin voivat viestiä toistensa kanssa paremmin ja tehokkaammin.
Digitalisaatioon liittyvässä asenneilmapiirissa on Rainon mukaan tapahtunut merkittävää kehitystä myös teollisuusyrityksissä. Siinä missä esimerkiksi viisi vuotta sitten kaikenlaista ”digihömppää” vieroksuttiin, digitalisaatio ja sen hyödyntäminen kiinnostaa teollisuusyrityksiä yhä enemmän. Digitalisaation merkityksen ymmärrys ei aina kuitenkaan konkretisoidu yrityksen toiminnassa. Jos yrityksellä on pitkät perinteet tietyissä toimintatavoissa ja ajatusmalleissa, voi muutoksen tekeminen olla siihen motivoituneellekin yritykselle hankalaa. Silloin yrityksen ulkopuolisesta osaamisesta ja tuesta voi olla apua.
DigiSyke on ESR -rahoitteinen Hermia Groupin, Tampereen teknillisen yliopiston Novi -tutkimuskeskuksen, Tampereen Yliopiston Synergos tutkimus- ja koulutuskeskuksen, Mikkelin Kehitysyhtiö Miksein ja Savonia AMK:n yhteisprojekti, joka tarjoaa teollisuusyrityksille malleja ja käytäntöjä digitaalisten toimintatapojen hyödyntämiseen liiketoiminnassa. Projekti tarjoaa esimerkiksi tietoa ja tukea yrityksen omien käyttöönottohankkeiden suunnitteluun, ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen sekä yhdistää yrityksen ja sen tavoitetta tukevan yhteistyökumppanin tai muun tarvittavan ulkoisen osaamisen. Digitalisaatiosta kiinnostuneille yrityksille sekä yrityksille, joille on vielä vieras DigiSyke järjestää avoimia seminaareja ja osallistavia työpajoja.
"Yrityksellä voi olla esimerkiksi tekninen osaaminen kunnossa, mutta toiminnallisessa osaamisessa on puutteita. Osaamista voi löytyä esimerkiksi välineiden käyttämiseen, mutta on eri asia osata käyttää niitä oikein. Usein apua tarvitaan konkreettisissa asioissa ja tietyissä osa-alueissa; viestintä on tästä yksi hyvä esimerkki.”
Teollisuusyritykset ja yhteisömanagerit – kaksi kohtaamatonta maailmaa?
Community managerit eli yhteisömanagerit ovat Suomeen digitalisaation ja erityisesti sosiaalisen median yleistymisen myötä syntynyt ammattikunta. Yhteisöjä rakentuu esimerkiksi yritysten, organisaatioiden, tietyn tuotteiden, hankkeiden tai aatteiden ympärille. Yhteisömanageri on vuorovaikutuksessa yhteisön jäsenten kanssa ja toimii verkossa organisaation viestinnän, sen asiakkaiden ja muiden yleisöjen rajapinnassa.
Teollisuudessa yhteisömanagereita pidettiin pitkään niin sanotusti ”toisen alan osaajina”, mutta Rainion mukaan Community Management –ajattelulle ja yhteisömanagereiden osaamiselle on kysyntää yhä enemmän myös teollisuusyrityksissä. Asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja muita yhteisöjä voisi - ja pitäisi -aktivoida ja hyödyntää enemmän esimerkiksi yrityksen osaamisen kehittämisessä, myynnissä, markkinoinnissa ja tuotekehityksessä.
”Yhteisömanagereiden osaamista tarvitaan ja siitä ollaan kiinnostuneita myös teollisuuden alalla. Toivottavasti CMADFI 2016 auttaa tuomaan nämä kaksi perinteisesti hyvin erilaista maailmaa hieman lähemmäksi toisiaan.”
DigiSyke on yksi CMADFI 2016 pääyhteistyökumppaneista. Hankkeen Timo Rainio ja Jari Jussila puhuvat tapahtumassa otsikolla ”DigiSyke-hanke tarjoaa teollisille yrityksille välineitä digitaalisen liiketoiminnan kehittämiseen.”